Heidi Hautala

Heidi Hautala

Kansanedustaja Heidi Hautala tunnetaan monipuolisena vihreänä vaikuttajana. Erityisesti ympäristövastuullinen lainsäädäntö, politiikan avoimuus ja globaali oikeudenmukaisuus ovat Heidin ominta toiminta-aluetta.

Heidi Hautala toimi lähes kahdeksan vuotta Euroopan parlamentin jäsenenä, mutta maaliskuussa 2003 hänet valittiin takaisin eduskuntaan Uudenmaan vihreiden listalta. Syksystä 2004 lähtien Heidi on toiminut vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja eduskunnan ympäristövaliokunnan varapuheenjohtajana. Eduskunnan suuren valiokunnan jäsenenä hän on edelleen läheisesti tekemisissä EU-asioiden kanssa.

Heidi Hautala on työskennellyt kansanedustajana myös aiemmin, vuosina 1991 - 1995. Lisäksi hän on toiminut Helsingin kaupunginvaltuutettuna 1985 - 1994. Tätä ennen Heidi on ollut muun muassa perustamassa legendaarista Kasvis-ravintolaa, valmistunut maa- ja metsätaloustieteiden maisteriksi sekä toimittanut muutamaa vaihtoehtoista kulttuurilehteä.

Kannuksensa Heidi Hautala on ansainnut etenkin erilaisissa poliittisissa luottamustehtävissä. Vuonna 1988 hänestä tuli Vihreän liiton nuori puheenjohtaja. Vuonna 1998 taas Euroopan parlamentin Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta äänesti hänet puheenjohtajan tehtävään.

Kokemus parlamenttityöstä ja vihreiden kansainvälisen tason toiminnasta vaikuttivat siihen, että Heidi Hautala valittiin tarttumaan myös Euroopan parlamentin Vihreät/EVA-ryhmän puheenjohtajan nuijaan (1999 - 2001). Monipuolisena toimijana Heidi on nauttinut laajojen piirien suosiota myös Suomessa: kun Euroopan parlamentin jäsenet valittiin vuonna 1999, pienen puolueen ehdokas sai peräti yhdeksän prosenttia kaikista äänistä.

Heidi Hautala on ollut ehdokkaana vuosien 2000 ja 2006 presidentinvaaleissa:
www.heidi2006.fi
http://komposti.vihrealiitto.fi/heidi2000/

Rajat ylittävää yhteistyötä

Euroopan parlamentissa vietettyjen vuosien aikana Heidi Hautala ehti olla monessa mukana. Vuosien aikana syntyi ymmärrys siitä, että vaikutusmahdollisuudet EU:ssa riippuvat usein paljon enemmän omasta asiantuntemuksesta ja aktiivisuudesta kuin vaikkapa siitä, miten suuressa poliittisessa puolueessa on mukana. Onnistuminen edellyttää myös halua toimia yhdessä järjestöjen, ympäristötietoisten yritysten ja muiden poliitikkojen kanssa.

Vuonna 1998 Heidi sai kirjoitettavakseen tärkeän mietinnön autojen polttoaineiden laatuvaatimuksista. Edessä oli näytön paikka. Otetaanko ilmansaasteet vakavasti? Parlamentti hyväksyi hänen esityksensä suurella enemmistöllä, mutta EU-maiden hallitusten edustajien kanssa oli käytävä tiukkoja neuvotteluja. Tuloksena oli historiallinen direktiivi, jonka ansiosta Euroopassa on merkittävästi vähennetty liikenteen ilmansaasteita koko unionin alueella.

Poliittista salailua ja ökyilyä vastaan

Yksi Heidin Hautalan EU-parlamenttikauden eniten julkisuutta saaneista teemoista oli parlamentaarikkojen nauttimien rahakorvausten tiukempi valvonta. Euroopan parlamentin jäsenet saavat käyttöönsä varoja muun muassa matkakuluja, tiedotustoimintaa ja avustajien palkkaamista varten. Tätä rahaliikennettä pitäisi Heidin mukaan myös kansalaisten pystyä seuraamaan. Lisäksi tulisi harkita, kannattaisiko ylisuuriksi paisuneita korvauksia joiltakin osin leikata. Mikäli parlamentin toiminnasta lähtee ökyilyn maku, vaarana on unionin maineen tahraantuminen ja viime kädessä uskon menetys koko edustuksellisen demokratian toimintaan. Yrityksistä huolimatta ongelma on kuitenkin yhä ratkaisua vailla.

Avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden tavoittelu ovat saaneet Heidi Hautalan ajamaan asiaansa myös oikeusteitse. Kun EU-ministerit salasivat häneltä asiakirjan, joka käsitteli unionimaiden aseviennin ehtoja, Heidi nosti kanteen EY-tuomioistuimessa. Voitto tuli: tuomioistuimen vuonna 2001 antamassa päätöksessä todetaan, että ministereiden olisi pitänyt harkita ainakin asiakirjan osittaista luovuttamista. Nykyisin "tapaus Hautalasta" on tullut avoimuuslainsäädännön tärkeä ennakkotapaus, johon viitataan myös alan uudessa kirjallisuudessa.

Valokeilassa ja kulisseissa

Heidi Hautala on toiminut laajasti poliittisen kentän eri tasoilla. Vuonna 2000 hän asettui ehdolle presidenttivaaleissa Vihreän liiton edustajana. Monissa keskusteluissa Heidi toimi muiden kandidaattien tärkeänä haastajana ja onnistui nostamaan esiin myös uusia teemoja.

Euroopan parlamentin jälkeisenä kautena uusia kiinnostavia mahdollisuuksia on tarjoutunut etenkin erilaisten kansalaisjärjestöjen sekä tausta- ja ohjausryhmien tehtävissä. Esimerkiksi vuonna 2002 Heidi Hautala valittiin Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan puheenjohtajaksi. Vuonna 2004 taas hän otti vetovastuun Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKESin neuvottelukunnassa. Muita vaikuttamisen paikkoja ovat olleet muun muassa toiminta Ulkoministeriön tukemassa Helsinki-prosessissa (2003- ), Kansanvalta 2007 -toimikunnan jäsenyys (2004-) sekä paikka Kestävän kehityksen toimikunnassa (2003-).

Kokemukset poliittisesta toiminnasta ovat vakuuttaneet Heidi Hautalan avoimuuden ja suorien vaikutusmahdollisuuksien tärkeydestä. Heidi on kunnostautunut päättävän kansanäänestyksen sekä kansalaisten aloiteoikeuksien edistämisessä niin kotimaassa kuin eurooppalaisellakin tasolla. Viime vuosina suoran demokratian saralla on myös alkanut tapahtua. Tässä merkittävänä tekijänä on ollut vuonna 2001 perustettu kansalaisaloitteiden ja kansanäänestysten tutkimus- ja edistämisinstituutti IRIE (Initiative and Referendum Institute Europe). Heidi oli mukana perustamassa IRIE:tä ja toimii tällä hetkellä myös instituutin hallituksen jäsenenä.

Puutarhatieteilijä perusti Kasvis-ravintolan

Heidi Hautala on opiskellut puutarhatiedettä Helsingin yliopistossa. Opiskelun ja harrastusten kautta hän tutustui tehomaatalouden karuun todellisuuteen. Lannoitteiden villi käyttö ja yksipuolisen viljelyn ihannointi herättivät kriittisiä ajatuksia. Opiskeluaikoina Heidi käänsi maailman nälkäongelmasta kirjoitettuja kirjoja ja vakuuttui syvästä epäoikeudenmukaisuudesta: maailman köyhällä väestöllä ei ole maata viljeltäväksi eikä rahaa ruokaan.

Muiden samanmielisten kanssa Heidi perusti opintopiirin, jossa pohdittiin vaihtoehtoja teolliselle viljelylle. Monet opiskeluajan ystävistä ovatkin nykyisin luomuviljelyn tutkijoita ja kehittäjiä. Heidi on myös ollut mukana perustamassa legendaksi muodostunutta Kasvis-ravintolaa, joka toimi Helsingissä yli 25 vuotta. Ravintola ei ollut ensisijaisesti liikeyritys. Se perustettiin, jotta kilpailuyhteiskunnalle löytyisi vaihtoehto. Tarkoituksena oli yhdistää työpaikkojen luominen vaihtoehtoisen elämäntavan etsintään.

Vaihtoehtojournalismista politiikkaan

Kahdeksankymmentäluvulla ympäristönsuojelu alkoi kiinnostaa Heidi Hautalaa yhä enemmän. Eurooppalaiset vihreät tuulet alkoivat puhaltaa Suomessakin. Heidi kiinnostui toimittamisesta ja työskenteli ensin Uuden Ajan Aura -lehdessä, myöhemmin juuri perustetussa Suomi-lehdessä. 80-luvun puolivälissä alkoi tuntua siltä, että tarvittiin järjestäytyneempää toimintaa. Heidi seisoi kadulla keräämässä nimiä, jotta Vihreä liitto saataisiin rekisteriin.

Politiikka ei ollut tietoinen uravalinta Heidi Hautalalle, mutta hän on aina halunnut edistää asioita, joihin uskoo. Heidi valittiin Vihreän liiton edustajana Helsingin kaupunginvaltuustoon, jossa hän toimi pari kautta. Eduskuntatyö alkoi vuonna 1991 ja tarjosi vuonna 1995 ponnahduslaudan myös Euroopan parlamenttiin. Brysselissä kiinnostavia haasteita riitti aina vuoteen 2003 asti, jonka jälkeen edessä oli paluu eduskuntaan.

Heidi Hautala sanoo etenevänsä asioiden käsittelyssä avoimin korvin, kuunnellen. Tavatessaan kestävämmin perustellun mielipiteen Heidi on valmis myös tarkistamaan omaa kantaansa.

Lisää tietoa löytyy Heidi Hautalan CV:stä.